Hiljentykää, meidän vuohi synnyttää! Vai synnyttääkö sittenkään...

24.8.18

Kuten blogia Facebookissa seuraavat ovatkin jo saattaneet huomata, vuohikuttumme Rebekan oletettu laskettu aika on nyt käsillä. Täällä siis vietetään nyt synnytysvalvojaisia koko perheen jännittäessä, minkälainen kili meille on tulossa, vai onko sieltä ylipäätään tulossa yhtään mitään.



Eilen päiväruokintakierroksella pistin merkille, että normaaliolemukseltaan hösseli Rebekka ei ollut ihan oma itsensä. Se pötkötteli karsinan nurkassa kaikessa rauhassa ja mikä hälyyttävintä, edes kaurasäkin rapina ei saanut sille liikettä niveliin. Tutkiessani kuttua tarkemmin huomasin sen vilkuilevan kylkiään, ja utareetkin olivat turvonneet pinkeiksi. Se piti häntää kaiken aikaa töttöröllään, samoin kuin lampaiden olen huomannut toimivan synnytyksen lähentyessä. Näistä ennusmerkeistä täysin noviisipohjalta tein päätelmän, että synnytyksen aika saattaisi olla lähenemään päin.

Illemmalla asiaa tarkistaessani kuttu kuitenkin muistutti jälleen enemmän omaa itseään. Kauraakin se jo maisteli, vaikkakin aika verkkaisella tahdilla.
Minulla ei ole vuohien poikimisista minkäänlaista käytännön kokemusta, lampaiden kylläkin. Niiden kohdalla olen huomannut, että siinä kohtaa kun kaura ei enää uppoa vanhaan malliin, on tosi kyseessä. Keväällä syntyneiden yllätyskaritsojen emät popsivat aamuruokansa hyvällä halulla, vaikka synnytykset olivat jo käynnissä! Joten ota nyt tässä sitten selvää, miten tuon vuohieläimen mielenliikkeitä pitäisi tulkita...




Tänä aamuna isäntä kävi varhain ennen työmaalle lähtöään tallissa tarkistamassa Rebekan voinnin. Olen kuullut ja lukenut vuohen olevan hevosen tapaan sellainen salasynnyttäjä, joka pullauttaa jälkikasvunsa pihalle usein kun sitä vähiten osataan odottaa ja häly ympärillä hiljenee. Olin siis toiveikas, että kili olisi saattanut syntyä yöllä.

Mutta ei.

Kaikki oli aamuvarhaisella samalla mallilla kuin illalla, eikä muutosta mihinkään suuntaan ollut tapahtunut vielä aamupäiväisellä tallivisiitillänikään. Utareet olivat nyt kyllä turvonneet entuudestaan eiliseen verrattuna, mutta muutoin koko kuttu oli vähän kuin ei olisi mitään pukkia koskaan nähnytkään.

Etenkin ensikon ollessa kyseessä, vuohi saattaa alkaa näyttää merkkejä lähestyvästä synnytyksestä jo päiviä ennen sen varsinaista alkamista. Aina on tietty myöskin se vaihtoehto, ettei kuttu ole tiinehtynyt ensinkään, ja oireilee syystä tai toisesta muuten. Tai sitten oireilen jännityksissäni vain itse. Mene ja tiedä sitten siitäkin.



Ryhdyin päivittämään Rebekan kuulumisia oletetun synnytyksen etenemisestä lyhyinä videoklippeinä blogin Facebook-sivulle. Liity seuraani jännittämään! Löydät Facebook-kotimme TÄÄLTÄ. Kun klikkaat tykkää-nappulaa, pötkähtävät kuttulan tilannepäivitykset suoraan uutisvirtaasi (samoin kuin kaikki muutkin kiehtovat jutut, joita tänne blogiini suollan). Voit sitten, vaikka näin perjantain ja alkavan viikonlopun ratoksi, pistää kunnon kisakatsomon pystyyn ja ihmetellä kanssani, syntyykö Rebekalle pian perheenlisäystä, vai oliko sillä loppujen lopuksi vain ilmaa mahassaan.



Lue myös:
4 kommenttia on "Hiljentykää, meidän vuohi synnyttää! Vai synnyttääkö sittenkään..."
  1. Toivottavasti syntyy, eikä ole vain pieru mahassa! 😂
    Niinkuin oli meidän Hehku-lehmällä. Kaikki viittasi vasikan syntymään, käsikopelolla tiineeksi todettu, valutteli maitoa jne. jne . Mutta ei sieltä sitten mitään tullut , muuta kuin suuri pettymys minulle. 😧

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No just tätä minäkin hermoilen :D Varmaan vielä kahden viikon päästä syön kynsiäni ja nukun huonosti kiliä odottaessani, ja kuttu nauraa partaansa saadessaan kunnon viihdepläjäyksen sätkyilyäni seuratessaan... Saapa tosiaan nähdä, tuleeko sieltä lopulta muutakin ulos kuin suolikaasua.

      Poista
  2. No huh, onpa jännittävää! Liekö jo synnyttänyt, kun tätä kommentoin. Toivottavasti kaikki meni/menee hyvin teillä siellä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisi olla väärä hälytys! Vielä alkuviikosta jaksoin elää toivossa, kun kuttu alkoi tihkutella maitoa. Sen lisäksi synnytyksestä ei ole kuitenkaan ollut enää mitään merkkejä.

      Harmi kyllä, olisi ollut kiva saada kaveria Rebekalle! Mutta ei auta kuin yrittää uudemman kerran :)

      Poista